Päämaja

Varoituksia vai ei?

Tällä hetkellä alkoholipolitiikassa puhuttavat varoitusmerkinnät.

Suomen alkoholilakiin on kirjattu että 1.1.2009 alkaen alkoholipakkauksissa tulee olla teksti: Varoitus: Alkoholinkäyttö vaarantaa sikiön kehityksen ja terveytesi.

No, kuinkas sitten sattuikaan?

Ensin EU sanoi Suomelle, että ei voida varoittaa alkoholista sinänsä, koska EU:n mukaan 85 % eurooppalaisista käyttää alkoholia ei ongelmia aiheuttavasti. EU:n mukaan Suomen tulee hyväksyä myös muiden maiden sikiövaroitukset.

Ei mennyt kauaa, kun kuulimme (jo varoitusmerkkivastarintaa aikaisemmin esittäneen) peruspalveluministerimme Risikon sanovan, että hän tulee esittämään hallitukselle varoitusmerkinnöistä luopumista kokonaisuudessaan.

Eli hallitus tekisi eduskunnalle lakiesityksen ”äsh, ei laitetakaan näitä varoitusmerkintöjä”. Eduskunta sitten hyväksyisi tämän ja tadaa… alkoholipulloihin ei tulisi varoituksia vuoden 2009 alusta.

Julkisuudessa on kuultu Risikkoa puolustavia lausuntoja tyyliin ”hyvä kun poistettiin turhat varoitukset, ne ovat hölmöä holhousta eivätkä vähennä suomalaisten alkoholinkulutusta tippaakaan”.

Ruokakaupassa vierailu kuitenkin muistuttaa: varoitusmerkintöjä on mm. energiajuomissa, xylitol- tuotteissa (laksatiivisia vaikutuksia), hunajassa (ei alle 1 -vuotiaille) ja tupakassa. Suomen elintarvike- ja kuluttajansuojalaki edellyttävät että tuotteen markkinoinnissa annetaan totuudenmukaiset ja riittävät/tarpeelliset tiedot tuotteesta. Alkoholin käyttö on riippuvuuden aiheuttamisen lisäksi yhteydessä 60 erilaisen sairauden ja vaivan syntyyn (esim. syövät, neuropsykiatriset häiriöt, sydän- ja verisuonisairaudet, sisäelinsairaudet, sikiövauriot, myrkytykset ja tapaturmat). Varoitusmerkinnät ovat siis ennen kaikkea yleistä tuoteinformaation antamista kuten laki edellyttää. Kyse on kansalaisen ja kuluttajan oikeudesta tietoon.

Kännikapina katsoo, että jo säädetty laki varoitustarroista on ensimmäinen askel kohti alkoholin reaalipolitiikkaa. Tilaa, jossa alkoholia ja alkoholiteollisuutta ei valtion taholta holhota. Reaalipolitiikka toteutuu, kun tehdään niitä toimenpiteitä, joiden tutkitusti tiedetään olevan tehokkaimpia alkoholinkulutuksen vähentäjiä. Eli nostetaan hintaa ja rajoitetaan saatavuutta.

Tämän lisäksi on vakavasti mietittävä, miksi alkoholin mainonta on sallittua? Alkoholinmainonta tutkitusti lisää kulutusta, kulutus lisää alkoholin aiheuttamia haittoja ja haitat kaatuvat ihmisten, valtion ja kuntien niskaan ja maksettaviksi.

Alkoholi on luokiteltu samaan syöpävaarallisuusluokkaan kuin tupakka (luokka 1). Tupakan mainonta on ollut kiellettyä vuodesta jo vuodesta 1978.

Lisäksi turvallista rajaa alkoholinkäytölle ei ole voitu määritellä. Siis sellaista alkoholinkäyttöä, josta ei olisi mitään haittaa.

Ei ole sattumaa, että tämä EU:n näkökulma on samansuuntainen kuin alkoholiteollisuuden perusväite; alkoholi aiheuttaa toki haittoja yksilölle ja yhteiskunnalle, mutta ainoastaan haitallisesti käytettynä.

On nimittäin arvuuteltu, kumpi EU:ssa lobbaa enemmän: autoteollisuus vai tämä toinen a:lla alkava teollisuudenhaara?

Eilen keskiviikkona juhlittiin Kännikapinan avajaisia. Kiitos kaikille osallistujille ja järjestelijöille!

Tunnelma oli innostava. Erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten puheenporina täytti baarin. Tanssinopetus sai lanteet liikkeille dancehall reggaen ja bollywoodin tahtiin. Shava-bandi viritti fiilikset, mocktailit (alkoholivapaat drinkit) olivat herkullisia ja Pirjo ja Eeva improsivat itsensä ihmisten nauruhermoihin.

Ennen kekkereitä järjestetty lehdistötilaisuus sai mediaa mukavasti paikalle.

Mitäs tehdään seuraavaksi?
Varjo-vappua on jo toivottu.

Jos et päässyt eilen paikalle, ei siis hätää!

(julkaistu lyhennettynä Helsingin Sanomissa 13.1.2008)

Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina 17.12.2007 Helsingin kaupungin aikeista moninkertaistaa ulkomainonnasta saamansa tulot tarjouskilpailun avulla. Kiinteistöviraston halli- ja ulkomyynnin päällikkö Tapio Sademies arvioi että kilpailutuksen myötä kaupungin ulkomainonnasta saamat tulot kasvavat 700 000- 800 000 eurosta kahteen tai kolmeen miljoonaan. Tänä päivänä alkoholimainonta on hyvin näkyvää Helsingin katukuvassa. Aikooko kiinteistövirasto jatkaa tätä sallivaa suhtautumista alkoholimainontaan? Saako mainospaikan mikä tahansa maksava riittävästi maksava yritys vai vaikuttaako päätökseen se, millaista tuotetta mainostetaan? Voiko kaupungin yksi sektori, kiinteistövirasto, toiminnallaan lisätä toisten sektoreiden, kuten sosiaali- ja terveystoimen sekä poliisin, kuormitusta ja kustannuksia?

Alkoholi aiheuttaa vakavia yhteiskunnallisia haittoja

Viinaan kuolee Suomessa päivittäin lähes kuusi ihmistä. Kansanterveyslaitos nimeääkin alkoholin suomalaisten suurimmaksi terveysuhaksi. Helsingissä alkoholikuolemansyyt ovat yleisempiä kuin muualla maassa (Helsingin kaupungin tietokeskus)Helsingissä myydään enemmän alkoholia asukasta kohden kuin koko maassa keskimäärin. Etelä- Suomen lääninhallituksen mukaan päihdehuollon nettokustannukset asukasta kohden olivat Helsingissä korkeammat koko maan keskiarvoon verrattuna. Myös Helsingin terveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2006 muita kaupunkeja korkeammat (Kuntaliitto). Helsingin päihdehuollon nettokustannukset määriteltiin vuonna 2004 45,1 euroa asukasta kohden (Etelä-Suomen lääni). Naisten alkoholinkulutuksen lisääntyminen lisää naisten rikollisuutta ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa (Lastensuojelun keskusliitto). Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan viime vuosina 80 % henkirikoksista ja 70 % pahoinpitelyrikoksista on tehty alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholi liittyy puoleen lähisuhdeväkivallasta (STM).  Helsinkiläiset joutuvat väkivallan tai uhkailun kohteeksi puolitoista kertaa useammin kuin muiden suurten kaupunkien asukkaat (Helsingin kaupungin tietokeskus). Alkoholin käyttö näkyy kaupungin katukuvassa: Helsingin poliisille tuli yksi elokuussa 2007 lähes 2500 hälytystä sammuneista ja häiritsevästi käyttäytyvistä juopuneista (HS 24.10.2007).

Kuka maksaa laskun alkoholihaitoista?

Valtio ja kunta suunnilleen saman verran alkoholin aiheuttamista kustannuksista. Kunnat ovat kuitenkin alkoholin aiheuttamissa kustannuksissa heikommassa asemassa, koska se ei saa alkoholista verotuloja (Stakes). Alkoholi aiheuttaa yhteiskunnalle vuodessa noin miljardin euron kustannukset.  Kansainvälissä tutkimuksissa on osoitettu, että alkoholimainonta houkuttelee ylenpalttiseen alkoholikäyttöön. Alkoholimainonnan on todettu lisäävän nuorten juomista ja olevan yhteydessä lisääntyneisiin nuorten alkoholikuolemiin. Suurin osa alkoholin yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista syntyy erilaisista sosiaali- ja terveyskuluista (Stakes). Päihdehuollon nettokustannukset asukasta kohden oli vuonna 2004 Helsingissä 45,1 euroa. On arvioitu, että Helsingin kaupungin ensi vuoden budjetissa sosiaalimenot on määritelty liian alhaisiksi.

Paikallistason kokonaisvaltainen alkoholipolitiikka tarpeen

Paikallistason alkoholipolitiikan merkitystä on korostettu sekä Suomessa että kansainvälisesti. Suomessa Stakes on toteuttanut paikallisen alkoholipolitiikan kehittämis- ja tutkimishanke PAKKAa, jossa on kehitetty toimintamalleja alkoholihaittojen vähentämiseksi. Sen mukaan ehkäisevä päihdetyön tulisi olla osa kunnallisten viranomaisten ammattiarkea. PAKKA-hankkeessa todettiin, että on tärkeää vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen.

Alkoholin ulkomainonnan salliminen kaupungin omilla mainospaikoilla välittää viestiä alkoholinkäytön hyväksyttävyydestä ja normaaliudesta. Kiinteistövirastossa tulisi nyt tarkkaan harkita millaisia seurauksia ulkomainonnalla voi olla Helsingin kaupungille ja sen asukkaiden hyvinvoinnille ja viihtyvyydelle. Yleinen mielipide puoltaa alkoholimainonnan rajoittamista. Suomalaisista 62 % on sitä mieltä, että nykyistä alkoholimainontaa koskevaa lakia tulisi tiukentaa (Suomalaisten alkoholiasenteet, Terveyden edistämisen keskus ry).

Haluaako Helsingin kaupunki olla näyttämässä esimerkkiä vastuullisesta ja kokonaisvaltaisesta alkoholipolitiikasta, jossa tehdään päätöksiä kansalaisten ja kaupungin hyvinvoinnin ehdoilla? Kaupunki, jossa päätöksien perusteena käytetään lyhyen tähtäimen voittojen sijaan sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia.